tiistai 5. maaliskuuta 2013

Ei katsetta, ei tervehdystä

Maitokaupan kassa jäystää paskaa tuttavansa kanssa ja työntelee samalla tavaroitani hihnalla. Näin tällä kertaa lohjalaisessa K-kaupassa. Ehkä tuo on se taso, jonka myyjän työsopimus määrittelee, mutta minut se saa pihisemään raivosta. Edes se minuutti minulle - kokonaan minulle, pliis!

Kassalle pohdittavaa. Tämä riittää: asiakkaan huomiointi koko tapahtuman ajan, tervehdys, kiitos. Kumpaa minulla on varaa loukata, tuttavaani vai asiakasta? Miksi minulla on niin tolloja tuttuja, että eivät anna minun tehdä työtäni?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti